seijapuha
 

Kuka minä olenkaan?
Pala historiaa ja tätä päivää

Olen päiväkumpulainen maisteri ja projektipäällikkö. Olen asunut Vantaalla 45 vuotta. Minut tunnetaan vastuullisena ja taitavana järjestöihmisenä, päättäjänä ja valtuutettuna.

On ollut yhteisten asioiden hoitamista näköalapaikoilla. Minulla on hyvin monipuolinen kokemus työelämästä. Olen naimisissa Riston kanssa ja meillä on kaksi aikuista poikaa. Vantaan käräjäoikeuden lautamiestyöstä minulle myönnettiin herastuomarin arvo.

Olen syntynyt Helsingissä Vallilassa. Kirjoitin ylioppilaaksi Kulosaaren yhteiskoulusta. Valmistuin filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1972. Olen tehnyt pitkän uran Suomen Yhdyspankissa (nykyisin Nordea) tutkijana, suunnittelijana, projekti- ja markkinointipäällikkönä. Taideteollisen korkeakoulun palvelukseen tulin 1999, jossa toimin projektipäällikkönä sekä myöhemmin myös tämän korkeakoulun Yrityshautomo Arabuksessa. Olen toiminut urallani lukuisissa asiantuntijatehtävissä.

Olen toiminut kuusi kautta valtuutettuna. Vantaan kaupunginvaltuustoon minut valittiin ensimmäisen kerran 1993. Tätä ennen vuonna 1989 minut oli jo valittu varavaltuutetuksi. Ensimmäinen kunnallinen luottamustehtävä oli 1985-88 silloisen katumaksulain arviomiehistössä, kiinteistönomistajien edustajana. Tiedekeskus Heurekan valtuuskunnassa toimin Vantaan kaupungin edustajana 1998-2001. Kun tarkastuslautakunta perustettiin, niin minut valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Sen puheenjohtajana toimin 1997-2000. Sen jälkeen lukuisissa vastuullisissa luottamustehtävissä, joista tarkemmin luottamustehtävälistassa. Käräjäoikeuden lautamiehenä toimin vuosina 1999 – 2012.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen maallikkoedustajaksi minut valittiin 1986, jolloin olin päättämässä pappisviran avaamisesta naisille. Toimin siellä kaksi kautta vuoteen 1992. Vantaan seurakuntayhtymässä toimin kirkkovaltuustossa 1985-1996 sekä myös yhtymän kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana. Rekolan kirkon rakentamisessa mukana seurakuntayhtymän ja neuvoston edustajana.

Harrastuksiini on kuulunut käsityötaitojen ja kulttuurin vaaliminen ja edistäminen. Olen toiminut Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n Taito Uusimaan johtokunnassa 1993 alkaen, josta ajasta varapuheenjohtajana vuosina 1996-1999 ja puheenjohtajana vuosina 2000-2018. Kiinnostus Unkarin kulttuuriin on myös ollut perheen yhteinen harrastus. Yhteinen häämatka Budapestiin vuonna 1973 teki ikimuistoisen vaikutuksen. Lukuisten Unkarin matkojen lisäksi olen pitänyt yhteyksiä unkarilaisiin ystäviin monin tavoin näihin päiviin ja edelleen. Suomi-Unkari Seuran varapuheenjohtajaksi minut valittiin v. 2014 ja v. 2015. Sen hallituksessa olen toiminut vuosina 2010 -2015. Vantaan Suomi-Unkari Seuran puheenjohtajana toimin vuosina 2010-15. Jatkan edelleen sen hallituksessa varapuheenjohtajana.

Omakotiyhdistystoiminnassa olen ollut mukana 28 vuotta. Päiväkummun omakotiyhdistystä johdin 20 vuotta. Asiantuntemusta riitti myös Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön tehtäviin, jossa toimin puheenjohtajana 1988-1995 sekä valtakunnallisen Suomen Omakotiliiton silloisen Suomen Pienkiinteistöliiton varapuheenjohtajana 1984-87. Päiväkummun historian olen kirjoittanut. Toimin Päiväkummun omakotiyhdistyksen 40-vuotisjuhlahistoriikin päätoimittajana. Teos julkaistiin vuonna 2003. Sadoin valtuustoaloittein olen osaltani kehittänyt Päiväkummun asuinaluetta. Merkittävin suurin kolmen vuoden hankeprojekti on ollut Ester Koskelaisen lähiliikuntapuiston rakennuttaminen entisen täyttömäen ympäristöön. Omakotiyhdistyksen puheenjohtajan minulla oli tässä keskeinen päävastuu. Koordinoin yhteistyötä Nuori-Suomen lähiliikuntapaikat, Uudenmaan lääninhallituksen ja Vantaan kaupungin kanssa. Sen avajaiset pidettiin vuonna 2003. Siitähän tuli silloisen Nuori-Suomen kärkihanke.

Aktiiviurheilu jäi lapsuus- ja nuoruusvuosiin. Kilpasuunnistus alkoi jo 9-vuotiaana osallistumalla Suomen Suurkisa-suunnistuskilpailuun. Kuuluin Helsingin Suunnistajiin. Hiihto- ja suunnistuskilpailut olivat harrastuksiani. Paras urheilusaavutukseni oli suunnistuksen Suomen mestaruus 14 v. tytöt-sarjassa.

Rentoudun luonnossa kuntoillen ja 60-ja 70-luvun hittejä sekä unkarilaista musiikkia kuunnellen. Unkarin kielen opiskelu on nyt uusin harrastukseni, yhdessä puolisoni Riston kanssa. Kiinnostukseni kohteena on myös Luvian kauppamerenkulun uranuurtajat vuosisadan vaihteessa. Silloin luvialainen isoisäni Mikko (s. 1870, k.-61) merikapteeni (kauppalaivuri) Mikael Leonard Luotonen purjehti mm. laivoissa Luvia, Hilda, Walpas ja Arvig. Hän omisti kaljaasi Arvigista puolet ja oli osakkaana laivoissa Walpas ja Hilda. Äitini Lahja oli syntyisin Luvialta, kun taas isäni Alpon sukujuuret tulevat Karjalasta Ilomantsista. Lapsenlapset ovat myös sydämessäni. On ilo ja rikkaus saada touhuta heidän kanssaan.

Itse rakennetun omakotitalon kunnostaminen aika ajoin on hauskaa puuhaa. Puolisoni henkilöstöpäällikkö Risto ja appiukkoni Iivari kirvesmies, rakennusten mittamies ”Milli-Iivari” tekivät talossamme tärkeimmät rakennustyöt, minä avustin sokkelilaudotuksessa ”lautatyttönä” sekä kittaus- ja maalaushommissa. Omakotitalomme rakennettiin vv. 1971-72 ja laajennusosa v. 1986. Viihdymme ja asumme siinä edelleen.

Seija Puha




Filosofian maisteri
Herastuomari
6.kauden kaupunginvaltuutettu